Ahvenen pilkintä – Happy Anglerin vinkit suurahvenjahtiin

Ahven (Perca fluviatilis) Suomen kansalliskala on varmasti yksi yleisimpiä saaliskaloja ja myös tavoitelluimpia ruoaksi pyydettäviä kalalajeja. Pieniä ahvenia kalakukon tarpeisiin vai suurista raitapaidoista paistettavia fileitä?

Suomen kansalliskalaa esiintyy läpi Suomen Lapin tunturilammista urbaaneimpiin maisemiin, eikä sen pyytäminen vaadi lopulta paljoa taitoa.

"Pyörät ne lauloivat: "Kuopijoon käy tie!" Kiskottii kirskuivat: "Tervehykset vie!" Tunnelma olj siellä lupsakka heti, lupsakka heti! Savonmuahan oekeet immeiset veti Lentävä Kalakukko!", lauloi aikoinaan Esa Pakarinen.

Tämä suomalainen perinneruoka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi heinäkuussa 2002. Erityisesti Savossa suositun ruoan pääraaka-aineena toimii myös pienet "kukkoahvenet" perinteisen muikun korvaajana.

Pienet ahvenet on helppo nylkeä ja pienet ruodot pehmenevät uunissa suussa sulaviksi. Pienemmät ahvenet ovat myös yleisin ja helpoin saalis pilkkireissulla, jos lähtee varta vasten ahvenia tavoittelemaan.

Pienille ahvenille kannattaa tarjota mormyskoja ja värikoukkuja. Pienellä pilkillä on mahdollista napata myös niitä kyrmyniskoja pienten joukosta. Tutustu värikoukku ja pilkkiketju -valikoimaan ja mormyskoihin tästä. 

Saaliskalan kokoon voi vaikuttaa valitsemalla pilkiksi tasapainopilkin. Erityisesti kevennetyt tasapainopilkit ovat suosittuja suurahvenjahdissa. "Tasureilla" pilkittäessä on haukivaara, josta seuraa pilkkien menettämisen todennäköisyys. Suosittua on käyttää pilkin edessä fluorocarbon peruketta, joka antaa turvaa haukien teräviä hampaita vastaan. Tasapainopilkit löydät tästä ja perukemateriaalit tästä. 

Kaikuluotaimen ottaminen avuksi ahvenjahtiin on lisännyt saalisvarmuutta ja nyt näet välittömästi, onko pilkkiä vastaanottamassa kaloja vai ei. Tutustu pilkkimiseen soveltuviin kaikuluotaimiin tästä. 

Olimme pilkkimässä siikaa ja kaikuluotaimen näytölle piirtyi tasaisesti kaloista viivoja. Kurkkasin pilkkireiästä ja huomasin, kuinka pieni ahvenparvi oli innostunut morristani. Pystyin vertaamaan reiässä näkyvien kalojen kokoa näytölle piirtyviin viivoihin.

Näiden ensimmäisten luotaimen käyttökokemuksien jälkeen on Lowrancen pilkkiluotain kulkenut mukana jokaisella pilkkiretkellä Retki -pilkkirepun etutaskussa. Viritykseeni voi tutustua tästä. 

Perus pilkkiminen kaikuluotaimen kanssa aloitetaan niin, että pilkki tai jigi lasketaan reiästä alas ja odotetaan että sen viiva piirtyy kaikuluotaimen näytölle. Aktiivinen ahven voi olla saalistamassa heti jään alla ja tämä pieni seikka voi ratkaista hyvän ja huippusaaliin eron.

Jigipilkintä on lisäksi edullinen kalastustapa. Pilkit eivät maksa maltaita ja aloittaminen on helppoa eikä valikoima lopu heti. 

Verkkokauppamme valikoimasta löydät monipuolisen kattauksen microjigejä jotka soveltuvat erinomaisesti myös jigipilkintään. 

”Olen itse harrastanut pilkkikalastusta jo pitkään ja olen viime vuosien ajan pilkkinyt lähes yksinomaan jigeillä. Jigit toimivat erittäin tehokkaina houkuttimina sekä ahvenelle, että kuhalle”, kertoo Ruthless Fishingin Joonas Väntti.

Kun jigipilkinnässä käyttää pilkkijigipäätä, uivat jigit jään alla liukuen kuin tasapainopilkit, mutta paljon elävämmin pehmeän runkomateriaalin ansiosta. Pienillä väristyksillä sekä nostoilla uitettaessa, jigi käyttäytyy pehmeän materiaalinsa ansiosta kuin vahingoittunut pikkukala ja ärsyttää petokalat iskemään.

”Yhteenvetona jigipilkinnän tehokkuus perustuu elävyyteen, realistisuuteen, rauhallisuuteen ja erittäin laajaan valikoimaan sekä jigimalleissa että värimaailmassa”, jatkaa Väntti.

Katso videolta vinkit jigipilkinnän välineistä, tekniikasta ja siitä miten kaikuluotaimen avulla voit löytää saalistavat ahvenen, hauet ja kuhat.

Kuopiosta kotoisin oleva kalastusbloggari Jaana Jekkonen on kerännyt blogiinsa kattavat vinkit ahvenen pilkinnästä keskittyen erityisesti kaikuluotaimen hyödyntämiseen kalojen etsinnässä. Pilkkeinä käytössä hänellä on tasapainopilkit. Lue Jaanan vinkit tästä. 

Kalapaikkoja voi etsiä etukäteen kodin lämmössä tutkimalla järvien syvyyskäyriä karttasovelluksissa tai palveluissa. Yksi tällainen on Navionicsin tarjoama ilmainen selainpohjainen karttasovellus: https://webapp.navionics.com/

”Etsin kaloja tasaisemmilta alueilta, joiden vieressä on selvästi syvempää vettä. Kalastamisen aloitan laskemalla tasapainopilkkiä kohti pohjaa. Kalat havaitsevat ylhäältä laskeutuvan vieheen jo useiden metrien päästä ja mitä lähemmäksi kalaa viehe, esimerkiksi tasuri, menee, sitä paremmin kala sen näkee. Itse olen ajatellut asian niin, että mitä etäämmällä tasuri kalasta on, sitä uskottavampi "oikea saaliskala" se kalalle on. Aina kun lasket viehettä lähemmäksi kalaa, uskottavuus pienenee”, kertoo Jekkonen.

Monesti parhaimmat, kovimmat ja todennäköisimmät tärpit tulevat silloin, kun kala lähtee pohjasta kovalla vauhdilla kohti välivedessä hitaasti laskeutuvaa pilkkiä.” Lue kalastusvinkeistämme lisää kaikuluotaimen hyödyntämisestä pilkinnässä, vinkeistä löydyt myös ideoita, miten saat viritettyä luotaimen mukaan pilkkiretkille. Viritys vinkit voit lukea tästä.

Yleinen virhe on laskea pilkki suoraan pohjaan ja pöllyttää sillä pohjaa. Näin toimin ennen itsekin vanhojen tottumuksien mukaan ajatuksena se, että pöllytys houkuttelisi kaloja katsomaan, mikä siellä möyryää. Tällä tavalla onnistuu kuitenkin pelottamaan aremmat kalat pois pilkin luota ja jäljelle jää ehkä uteliaammat yksilöt. Väliveteen laskettu pilkki näkyy kirkkaissa vesissä pitkälle ja ottihalukas kala nousee sitä tutkimaan. Vedenalaisia tapahtumia voit seurata luotaimen näytöltä.

Ennätykset ovat niitä, joista riittää kalakavereille ja ystäville kerrottavaa. Näitä upeita hetkiä odotellessa, tässä Jekkosen uuden ennätysahvenen jälkeiset tunnelmat.

”Asiaa on vieläkin mahdotonta käsittää. En koskaan kuvitellut saavani niin isoa ahventa ja kun kalan todellinen paino selvisi, ajattelin, että ehkä tässä vuosien varrella on jotain oppimista sittenkin tapahtunut. Tottakai noin suuren ahvenen saannissa tarvitaan myös paljon tuuria!

Vaikka takki onkin nyt aika tyhjä, niin katse on jo tulevissa pilkkireissuissa. Kalastuksessa ei voi koskaan olla valmis ja jokainen kalastuskokemus opettaa jotain uutta. Ennätyskalani nousi 30.12.2019 klo 9.39 ja oli mitoiltaan 1,8kg/49cm”, iloitsee Jekkonen.

Teksi: Juha Salonen
Kuvat: Jaana Jekkonen & Juha Salonen