Kuinka kelkkaplaanaria käytetään?

Kelkkaplaanari on tehokas apuväline uistelussa. Sen avulla saadaan levitettyä uistelualuetta sivuille päin ja näin kasvatettua kalansaamisen todennäköisyyttä huomattavasti. Myös pikkuplaanareilla voidaan levittää siimoja sivuille, mutta kelkkaplaanrin käytössä on monia etuja. Plaanarit ja muut vetouisteluvälineet löydät Happy Angler -kalastusverkkokaupasta.

Plaanarikelkka on useimmiten kaksisuksinen ja alumiinista tai muovista valmistettu. Se kelluu vedenpinnalla ja kampeaa itseään veneen sivulle. Kelkan suksien päät ovat viistetty, joten kummallekin puolelle venettä tarvitaan oma kelkkansa. Plaanarikelkkoja kannattaakin käyttää molemmilla puolilla venettä, muuten veneen ohjaaminen on todella hankalaa kelkan kammetessa venettä itsensä suuntaan. Kelkka yhdistetään veneeseen plaanarinarulla, se voi olla liukasta narua, paksua monofiilisiimaa tai tennismailanjännettä. Pääasia on, että se kestää kovaa vetoa ja kulutusta sekä on pinnaltaan liukasta. Plaanarinaru kelataan plaanarikelalle, joka voi olla kiinnitetty veneen targakaareen tai ht-veneessä esimerkiksi kopin kylkeen. Naru kulkee kelalta plaanarimaston rissan kautta plaanarikelkalle. Avoveneissä targakaari on plaanariuistelussa erittäin kätevä apuväline. Koska plaanarikelkat uivat veneen sivuilla, on ne merkittävä selvästi huomattavilla lipuilla. Muiden vesillä liikkujien on todella vaikea huomata kelkkaa, mikäli sitä ei ole varustettu kunnon lipulla. Lasten polkupyöriin tarkoitettu huomiolippu on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi.

Kuinka kelkkaplaanaria käytetään?

Kun kelkka on laskettu uimaan veneen vierelle, lasketaan vavalta haluttu määrä siimaa ulos. Sen jälkeen siima kiinnitetään plaanarilaukaisijaan, joka kiinnitetään plaanarinaruun laukaisijassa olevalla lenkillä. Laukaisija alkaa liukua plaanarinarussa kohti kelkkaa, kun vavalta antaa siimaa. Uloimmaksi menevää laukaisijaa ei kannata laskea aivan kiinni kelkkaan, vaan jättää se hieman kelkasta irti. Plaanarikelkan etäisyys veneestä vaikuttaa siihen, montako vapaa plaanariin voidaan laskea järkevästi. Laukaisijoiden väli plaanarinarussa kannattaa olla esimerkiksi neljä, viisi metriä, jotta siimasotkuilta vältytään. Jos veneessä on käytössä targakaari, tulee vavat asettaa siihen niin, että uloimmaksi laskettava vapa tulee keskelle targakaarta ja siitä seuraava sen viereen kohti targan ulkoreunaa.
 

Kun kala iskee plaanariin viritettyyn uistimeen, irtoaa siima laukaisijasta. Koska vene liikkuu eteenpäin ja kala vetää taaksepäin, voidaan kala kelata kyytiin veneen perästä. Muut vavat voivat samaan aikaan olla plaanareissa pyytämässä. Jos plaanarissa on ollut kolme vapaa ja keskimmäiseen tärppää, voidaan lähimmäinen vapa siirtää keskimmäisen paikalle antamalla kelalta lisää siimaa, jolloin laukaisija liukuu eteenpäin. Tärppivapa lasketaan lähimmäiseksi. Näin uistimet vaihtavat paikkaa aina kun kala/roska/pohjatärppi laukaisee siiman laukaisijasta. Jos tarttunut kala tai roska on sen verran pieni, että siima ei laukeakaan, voidaan se laukaista vavasta päin tekemällä nopea nykäisy vavalla. Nykäisyn jälkeen odotetaan hetki, jotta siima kerkiää valumaan veneen perään. Tällä vältetään sotkut muiden vapojen kanssa. Pienet kalat ja roskat on helppo havaita vapojen kärjistä. Jos vapa taipuu muita enemmän tai se tekee pientä nykimistä, voidaan vapa tarkistaa ja sen jälkeen laskea takaisin pyyntiin.

Plaanarikelkkojen vetovastus on usein kova. Kun uistelu halutaan lopettaa ja kelkka nostaa ylös, kelataan ensin kaikki vavat pois vedestä pyytämästä. Kovavetoisen kelkan ylös kelaaminen on helpompaa, kun veneellä ajetaan samanaikaisesti kohti vedessä olevaa plaanarikelkkaa.